Joululoma on mennyt turhan nopeasti ohi. Olisin voinut vielä lepäillä muutaman päivän ja olla vaan, mutta eipä kai auta itkeskellä.

Tämä joulun alus on tuntunut aika koomiselta- töissä ei oikein tullut tavanomaista loppukiireen tuntua vaikka monessa sopassa olinkin hämmentäjänä. Kotielämä oli taas kirjavampi, lasten sairastelua ja läheisen ihmisen vakava sairaus puhumattakaan erään a.nopin järjestämästä lisäshowsta on kuluttanut kyllä voimia.

Löysin työkaverini kautta facebookin. Mukavaa on ollut löytää siellä olevia ystäviä.

Tämän blogini oli tarkoitus olla enemmän pakinatyyppistä sepustelua, mutta huomaankin, että tästä taitaa tulla päiväkirjamaista tajunnanvirtaa, kun ei jaksa oikein paneutua ajatuksen kanssa tähän kirjoittamiseen.

Sain eilen illalla aikaiseksi ensimmäiset blogini.  Yöllä mieleeni tulvi miljoonittain asioita mitä tänne voisi kirjoitella. Ajattelin listata erilaisia asioita: mikä ottaa juuri nyt päähän, mikä taasen on hyvin. (aika luontevaa, eikö totta :D)

Viime aikoina minua on erityisesti ottanut päähän liika alkoholilla läträäminen. Opiskelija-aikoina tuli itsekin hummattua ja olevinaan se oli hauskaa, mutta sairaan tyhmää ja tylsäähän etenkin seuraavana aamuna usein oli ;). No mutta juhlimisjuhliminen on kuitenkin asia erikseen, mutta nyt kun parilla lähipiirin sukulaismiehellä on käyttö alkanut olla hyvinkin päivittäistä ja perheellisiä ihmisiä ovat.  Olen itsekin huomannut näkeväni punaista, koska olen nähnyt liikaa alkoholinkäytön kääntöpuolia. Nyt pikkujoulukautena huolestuttaa hieman, miten pääsen itse mukaan juhlafiilikseen... Nyt pikkuväki tulee, taidanpa lähteä moukaroimaan hieman pianoa heidän kanssaan ennen kuin ehtivät tehdä täystuhon työhuoneessa. 

Sain eilen illalla aikaiseksi ensimmäiset blogini.  Yöllä mieleeni tulvi miljoonittain asioita mitä tänne voisi kirjoitella. Ajattelin listata erilaisia asioita: mikä ottaa juuri nyt päähän, mikä taasen on hyvin. (aika luontevaa, eikö totta :D)

Viime aikoina minua on erityisesti ottanut päähän liika alkoholilla läträäminen. Opiskelija-aikoina tuli itsekin hummattua ja olevinaan se oli hauskaa, mutta sairaan tyhmää ja tylsäähän etenkin seuraavana aamuna usein oli ;). No mutta juhlimisjuhliminen on kuitenkin asia erikseen, mutta nyt kun parilla lähipiirin sukulaismiehellä on käyttö alkanut olla hyvinkin päivittäistä ja perheellisiä ihmisiä ovat.  Olen itsekin huomannut näkeväni punaista, koska olen nähnyt liikaa alkoholinkäytön kääntöpuolia. Nyt pikkujoulukautena huolestuttaa hieman, miten pääsen itse mukaan juhlafiilikseen... Nyt pikkuväki tulee, taidanpa lähteä moukaroimaan hieman pianoa heidän kanssaan ennen kuin ehtivät tehdä täystuhon työhuoneessa. 

Heipsansaa!

Olen tutustumassa blogien maailmaan ensimmäistä kertaa. Mielessä on monta kertaa pientä purnattavaa ja ilonkin aiheita, joita olisi mukava tallentaa muuhunkin kuin hyvään, mutta lyhyeen muistiini...mutta kaikesta tärkeästä lisää tuonnempana, nyt uni painaa silmiä ja aamulla on herättävä suht täyspäisenä töihin.